Brittiläinen rikossarja ei ole koskaan tarvinnut pelkkää murhaa tai kuulusteluhuonetta jäädäkseen mieleen. Se on tarvinnut myös auton, joka ajaa sumuiselle nummelle, kaartaa Oxfordin kivikadulle tai rysähtää Lontoon harmaaseen aamuun. Brittiläiset tv-poliisit ja heidän autonsa ovat muodostaneet oman pienen lajinsa, jossa ajoneuvo kertoo hahmosta usein yhtä paljon kuin takki, murre tai tapa katsoa epäiltyä liian pitkään.
Auto on tv-poliisille työväline, mutta brittiläisessä draamassa se on samalla luonteenjatke. Se kertoo, arvostaako etsivä järjestystä, mukavuutta, vauhtia vai pelkkää selviytymistä. Siksi Inspector Morsen Jaguar, Gene Huntin Ford Cortina, Vera Stanhopea kuljettava Land Rover ja Lutherin vanha Volvo eivät ole vain rekvisiittaa, vaan osa sarjojen muistijälkeä.
Brittiläinen poliisisarja on myös poikkeuksellisen hyvä näyttämään aikaa auton kautta. 1970-luvun poliisityö näyttää erilaiselta, kun ruudussa jyrisee Ford Consul tai Cortina. 1980-luku muuttuu heti tunnistettavaksi, kun punainen Audi Quattro leikkaa maisemaa ja Gene Hunt käskee käynnistämään sen.
Morse ja Jaguar
Inspector Morse on ehkä tunnetuin esimerkki siitä, miten auto voi muuttua televisiohahmon tunnukseksi. John Thawin esittämä Endeavour Morse liikkui Oxfordissa punertavalla Jaguar Mark 2:lla, joka sopi hahmoon täydellisesti. Auto oli vanhanaikainen, arvokas ja hieman itsepäinen, aivan kuten sen kuljettajakin.
Jaguar ei ollut Morselle vain kulkuneuvo, vaan osa hänen sivistynyttä ja omapäistä olemustaan. Morse rakasti klassista musiikkia, ristikoita, olutta ja hitaasti avautuvia arvoituksia. Jaguar Mark 2 toi samaan kuvaan herrasmiesmäistä eleganssia, mutta siinä oli myös riittävästi voimaa ja menneen maailman poliisiperinnettä.
Auton merkitys kasvoi vuosien aikana niin suureksi, että moni katsoja muistaa Morsen juuri Jaguarin ratista. Sarjan maailma olisi tuntunut vähemmän omalta, jos Morse olisi ajanut uudella virka-autolla. Vanha Jaguar teki hänestä miehen, joka eli modernissa ajassa, mutta ei koskaan täysin kuulunut siihen.
Sweeney teki vauhdista lain
The Sweeney vei brittitelevision poliisitoiminnan toiseen suuntaan. Sarjan maailma oli rosoinen, nopea ja kovakätinen, ja siksi myös autot olivat osa sen energiaa. John Thawin Jack Regan ja Dennis Watermanin George Carter liikkuivat Fordeilla, jotka näyttivät siltä, että ne oli tehty takaa-ajoihin eikä teehetkiin.
Ford Consul GT ja myöhemmät Granada-mallit olivat sarjassa paljon enemmän kuin taustalla vilahtavia autoja. Ne antoivat toiminnalle rytmin, joka erotti The Sweeneyn siistimmistä rikossarjoista. Kamera rakasti renkaiden kirskuntaa, leveitä keuloja ja sitä tunnetta, että poliisi saattoi tulla paikalle yhtä rajusti kuin rikolliset lähtivät karkuun.
The Sweeney vaikutti myös siihen, miltä brittiläinen tv-poliisi saattoi näyttää. Regan ei ollut salongissa viihtyvä mysteerinratkaisija, vaan kovapintainen kaupunkietsivä. Hänen autonsa tukivat tätä kuvaa, koska ne näyttivät arkisilta, nopeilta ja uskottavilta 1970-luvun katujen maailmassa.
Gene Hunt vaihtoi vaihdetta
Life on Mars toi 2000-luvulla takaisin 1970-luvun Manchesterin, mutta se teki sen modernin katsojan silmin. Philip Glenisterin esittämä Gene Hunt sai ympärilleen maailmaan, jossa savuke kärysi, nahkatakki narisi ja Ford Cortina oli kuningas. Cortina Mark III sopi sarjan sävyyn, koska se oli samaan aikaan tavallinen ja myyttinen.
Gene Huntin Cortina ei ollut hienostunut auto. Se oli kulmikas, ruskeansävyinen ja itsevarma tavalla, joka muistutti omistajaansa. Auto teki Huntista isomman hahmon, sillä se näytti melkein liikkuvalta julistukselta vanhan koulun poliisityöstä.
Ashes to Ashes vei Huntin 1980-luvun Lontooseen, ja Ford Cortina vaihtui Audi Quattroon. Muutos oli looginen ja näyttävä. Quattro toi hahmoon uudenlaista röyhkeyttä, ja sen ympärille syntyi yksi brittitelevision tunnistettavimmista autohuudahduksista.
Vera ja karu Land Rover
Vera Stanhope ei tarvitse kiiltävää autoa, koska hänen maailmassaan kiilto tuntuisi väärältä. Brenda Blethynin esittämä Vera ajaa kuluneella Land Rover Defenderillä, joka näyttää kuuluvan Northumberlandin rannikolle ja tuulisille teille. Auto on käytännöllinen, karu ja hieman hankala, mikä tekee siitä täydellisen parin Veralle.
Defenderissä on samaa sitkeyttä kuin Verassa. Se ei yritä miellyttää, eikä se pyydä anteeksi ulkonäköään. Se vie perille, vaikka tie olisi kurainen, keli kolea ja tutkinta synkkä.
Vera-sarjassa auto auttaa rakentamaan maisemaa yhtä paljon kuin hahmoa. Northumberlandin avarat rannat, kiviset kylät ja syrjäiset tiet tuntuvat uskottavammilta, kun etsivä saapuu paikalle vanhalla maastoautolla. Uusi ja sileä SUV rikkoisi tunnelman, mutta Defender kantaa sarjan melankoliaa omalla hiljaisella tavallaan.
Lutherin vanha Volvo
John Luther on modernimpi ja synkempi tv-poliisi, mutta hänen autovalintansa katsoo menneeseen. Idris Elban esittämä Luther ajaa vanhoilla Volvoilla, joista erityisesti Volvo 740 GL on jäänyt fanien mieleen. Auto näyttää käytetyltä, rujolta ja väsyneeltä, mutta juuri siksi se toimii.
Lutherin Volvo kertoo miehestä, joka ei rakenna julkisivuaan auton varaan. Hänellä ei ole tarvetta näyttää menestyneeltä, eikä hän tunnu välittävän siitä, miltä auto näyttää muiden silmissä. Vanha Volvo on turvallisuuden symboli, mutta Lutherin käsissä se muuttuu levottomaksi kulissiksi hahmolle, joka elää jatkuvasti hallinnan ja kaaoksen rajalla.
Auto toimii myös vastakuvana sarjan väkivallalle ja psykologiselle paineelle. Se on arkinen esine erittäin epäarkisessa maailmassa. Siksi se jää mieleen, vaikka se ei huuda huomiota samalla tavalla kuin Gene Huntin Quattro tai Morsen Jaguar.
Midsomerin hillitty linja
Midsomer Murders on rakentanut oman autokuvastonsa rauhallisemmin. Tom Barnabyn maailma ei perustu kaupunkien takaa-ajoihin, vaan kyläteihin, kartanoihin ja epäilyttävän seesteisiin puutarhajuhliin. Siksi Rover 75 sopi sarjan sävyyn hyvin.
Roverissa oli brittiläistä hillittyä arvokkuutta, joka istui John Nettlesin esittämän Barnabyn olemukseen. Auto ei yrittänyt varastaa kohtausta, mutta se vahvisti sarjan tunnelmaa. Se näytti viralliselta, mukavalta ja hieman konservatiiviselta, aivan kuin Midsomerin rikoksetkin olisivat aina osa vanhaa yhteiskunnallista järjestystä.
Midsomerin autot eivät ehkä ole yhtä ikonisia kuin Morsen Jaguar tai Veran Land Rover, mutta ne tekevät tärkeää taustatyötä. Ne pitävät sarjan maailmaa kasassa. Katsoja uskoo Barnabyn työhön, koska auto näyttää siltä, että sillä voi ajaa murhapaikalta kyläpubiin ja sieltä kotiin ilman suurta numeroa.
Miksi autot jäävät mieleen
Tv-poliisin auto jää katsojan mieleen, koska se tuo rikosdraamaan arjen kosketuspinnan. Murhat, salaisuudet ja rikostutkinnat ovat fiktiivisiä, mutta auto tuntuu todelta. Katsoja tunnistaa sen aikakauden, luokan ja luonteen yhdellä vilkaisulla.
Hyvä auto ei vain sovi hahmolle, vaan se tiivistää hahmon. Morse tarvitsee Jaguarin, koska hän on vanhan maailman esteetikko. Hunt tarvitsee Cortinan ja Quattron, koska hän on aikansa karikatyyri ja sankari samassa paketissa. Vera tarvitsee Defenderin, koska hän ei välitä kiillotetusta pinnasta. Luther tarvitsee Volvon, koska se näyttää samalta kuin hänen sisäinen maailmansa: kolhiintuneelta mutta yhä liikkeessä.
Brittiläiset tv-poliisit ja heidän autonsa toimivat näin myös kulttuurihistoriana. Ne kertovat, miten poliisista, miehisyydestä, auktoriteetista ja paikallisuudesta on kerrottu eri vuosikymmeninä. Auto on pieni yksityiskohta, mutta juuri yksityiskohdat tekevät pitkistä sarjoista eläviä.
Tunnetut parit
Brittiläisissä rikossarjoissa on useita autohahmoja, jotka ovat nousseet lähes omiksi sivurooleikseen. Ne muistetaan, koska ne sopivat sarjan rytmiin ja maisemaan poikkeuksellisen hyvin.
- Inspector Morse: Endeavour Morse ja Jaguar Mark 2
- The Sweeney: Jack Regan, George Carter ja Ford Consul GT sekä Granada
- Life on Mars: Gene Hunt ja Ford Cortina Mark III
- Ashes to Ashes: Gene Hunt ja Audi Quattro
- Vera: Vera Stanhope ja Land Rover Defender 90
- Luther: John Luther ja vanhat Volvot, etenkin Volvo 740 GL
- Midsomer Murders: Tom Barnaby ja Rover 75
Nämä autot eivät ole sattumalta muistettuja. Ne ovat olleet osa sarjojen kuvallista kieltä, ja ne ovat auttaneet katsojaa tunnistamaan hahmon jo ennen ensimmäistä repliikkiä. Brittiläinen rikosdraama on käyttänyt autoja taitavasti, koska se on ymmärtänyt, että etsivä tarvitsee myös tavan saapua paikalle.
Autot jäivät ruutuun
Brittiläiset tv-poliisit ovat vaihtuneet, mutta heidän autonsa jatkavat elämäänsä uusintojen, fanisivustojen, museoiden, huutokauppojen ja pienoismallien kautta. Se kertoo paljon siitä, miten vahvasti televisio rakentaa muistia esineiden avulla. Hyvä rikossarja antaa katsojalle murhan, ratkaisun ja tunnelman, mutta erinomainen rikossarja antaa myös auton, jonka kuulee mielessään jo ennen kuin se ilmestyy kuvaan.