Suomi Euroopan kärjessä sähköautojen kysynnässä – Tavoitteena päästöjen vähentäminen

Suomi on osoittautunut edelläkävijäksi Euroopan unionissa sähköisen liikenteen omaksumisessa, erityisesti uusien henkilöautojen rekisteröinneissä. Vaikka Suomen automarkkina on kokonaisuutena verrattain pieni suhteessa koko EU:hun, maan kyky ottaa nopeasti käyttöön vähäpäästöisiä ajoneuvoja on huomattava. Tammi-toukokuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista peräti 34 prosenttia oli täyssähköautoja ja 21 prosenttia ladattavia hybridejä, mikä nostaa ladattavien autojen yhteenlasketun osuuden 55 prosenttiin. Tämä kehitys asettaa Suomen Euroopan kärkimaiden joukkoon, osoittaen vahvaa sitoutumista ja kuluttajien kiinnostusta kestäviin liikenneratkaisuihin. Vertailun vuoksi EU:n laajuisesti täyssähköautojen osuus oli samalla ajanjaksolla vain 15 prosenttia ja ladattavien hybridiautojen osuus 8 prosenttia.

Tämä kehitys on erityisen merkittävä, kun otetaan huomioon EU:n kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet autonvalmistajille. Vaikka Suomi ja muut Pohjoismaat, kuten Tanska (ladattavien autojen osuus 67 %) ja Ruotsi (60 %), sekä Alankomaat, ovat edelläkävijöitä, suurin osa EU-maista jää vielä selvästi jälkeen. Tämä luo haasteita unionin tavoitteiden saavuttamiselle, sillä merkittävä muutos vaatisi nopeampaa sähköistymistä suurilla automarkkinoilla, kuten Saksassa. Kuitenkin positiivisia merkkejä on nähtävissä, sillä Saksassa sähköautojen ensirekisteröinnit ovat kasvaneet 43 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, vaikka kokonaisosuus onkin vielä 18 prosenttia.

Sähköistymisen haasteet ja mahdolliset ratkaisut Euroopassa

Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio on nostanut esille, että EU:n tavoitteiden saavuttaminen edellyttää autokannan sähköistymisen merkittävää nopeutumista suurilla volyymimarkkinoilla. Jos autonvalmistajat eivät saavuta Euroopan komission asettamia päästötavoitteita lähivuosina – mikä tarkoittaisi noin 25 prosentin sähköautojen myyntiosuutta koko unionissa – niille koituu merkittäviä taloudellisia seurauksia, jopa 15 miljardin euron sakot vuosittain. Tämä asettaa suuria paineita sekä valmistajille että jäsenmaille investoida sähköisen liikenteen infrastruktuuriin ja edistää sähköautojen hankintaa. Haaste on erityisen suuri Etelä- ja Itä-Euroopan maissa, joissa sähköistymisvalmius on vielä heikko.

Ratkaisuja tilanteen nopeuttamiseksi on pohdittu aktiivisesti. Yksi ehdotetuista keinoista on koko EU:n laajuinen romutuspalkkiokokeilu, joka olisi suunnattu nimenomaan sähköautoille. Tämä kannustaisi kuluttajia vaihtamaan vanhemmat, runsaasti päästävät ajoneuvonsa uusiin, ympäristöystävällisempiin sähköautoihin. Tero Kallio painottaa, että sähköautojen mallitarjonta ei ole esteenä tavoitteiden saavuttamiselle; markkinoilla on jo runsaasti vaihtoehtoja eri tarpeisiin ja budjetteihin. Sen sijaan keskeisin ongelma piilee tietyillä alueilla, joissa latausinfrastruktuuri, kuluttajatietoisuus ja taloudelliset kannustimet ovat vielä riittämättömiä tukemaan nopeaa siirtymää sähköiseen liikenteeseen.

Uusien autojen rekisteröintien kehitys EU:ssa ja Suomessa

Henkilöautojen ensirekisteröinnit EU-alueella laskivat tammi-toukokuussa 0,6 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Vaikka kokonaiskehitys oli hieman laskeva, toukokuu toi pientä piristymistä markkinoille, ja ensirekisteröinnit kasvoivat 1,6 prosenttia verrattuna edellisen vuoden toukokuuhun. Tämä saattaa viitata mahdolliseen elpymiseen tai ainakin vakiintumiseen markkinoilla, vaikka pidemmän aikavälin trendit ovatkin olleet hieman laskevia. Rekisteröintimäärät vaihtelivat merkittävästi jäsenmaiden välillä, kuvastaen maiden erilaisia taloustilanteita ja autoilukulttuureja.

Ensirekisteröintimäärät kasvoivat eniten Liettuassa (+42 %), Latviassa (+27 %) ja Espanjassa (+14 %), mikä osoittaa paikallisten markkinoiden dynaamisuutta ja kuluttajien kysynnän nousua näissä maissa. Sen sijaan heikointa kehitys oli Virossa (-45 %), Maltalla (-24 %) ja Romaniassa (-13 %), mikä voi johtua useista tekijöistä, kuten taloudellisista epävarmuuksista, infrastruktuurin puutteista tai kuluttajien heikentyneestä ostovoimasta. Suomessa uusien henkilöautojen ensirekisteröinnit vähenivät tammi-toukokuussa 8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Suomen automarkkina on kokenut laskusuhdanteen jo pidempään; 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä uusia henkilöautoja rekisteröitiin keskimäärin yli 130 000 vuosittain, ja 2010-luvun keskiarvo oli 114 000 autoa vuodessa. Autoala ennustaa, että tämän vuoden rekisteröinnit asettuvat alle 75 000:een, mikä kuvastaa haasteellista markkinatilannetta kokonaisuutena, vaikka sähköautojen osuus kasvaakin vauhdikkaasti.

Sähköistymisen tulevaisuus ja EU:n tavoitteet

Sähköistymisen trendi on kiistaton ja välttämätön, jotta EU voi saavuttaa tiukentuvat päästövähennystavoitteensa. Vaikka Suomi ja muut Pohjoismaat näyttävät esimerkkiä, koko unionin tasolla tarvitaan merkittäviä lisätoimia. Tämä edellyttää strategisia investointeja latausinfrastruktuuriin, kuluttajien tietoisuuden lisäämistä ja taloudellisten kannustimien kehittämistä eri jäsenmaissa. On tärkeää, että siirtymä sähköiseen liikenteeseen tapahtuu oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, jotta kaikki jäsenmaat voivat osallistua tavoitteiden saavuttamiseen ja hyötyä kestävämmästä tulevaisuudesta.