Toimituksemme seurasi Brysselistä tullutta tietoa, joka on tärkeä koko Euroopan autoteollisuudelle: Euroopan parlamentin liikennevaliokunta lykkää niin sanottua autopakettia koskevaa äänestystään. Äänestys oli määrä pitää 5. lokakuuta, mutta käsittely siirtyy nykyarvion mukaan noin kahdella viikolla. Täysistuntoäänestystä odotetaan tämänhetkisen aikataulun mukaan marraskuussa.
Viive ei ole vain parlamentaarinen yksityiskohta. Autopakettiin kytkeytyvät päätökset määrittävät, millaisilla reunaehdoilla eurooppalaiset valmistajat suunnittelevat mallistojaan, investointejaan ja voimalinjastrategioitaan 2030-luvulla.
Autopaketti jäi kesken kriittisessä kohdassa
Lykkäyksen taustalla on tarve löytää yhteinen kanta parlamentin keskustaryhmien kesken. Neuvotteluissa ovat vastakkain autoteollisuuden kilpailukyvystä huolestuneet tahot, tiukempaa sähköistymistä ajavat ryhmät sekä jäsenmaiden toisistaan poikkeavat tarpeet.
Keskeinen kiista liittyy vuoden 2035 hiilidioksiditavoitteeseen. Komission luonnoksessa uusien henkilöautojen valmistajakohtainen päästötavoite ei olisi enää nolla grammaa hiilidioksidia kilometrillä, vaan 90 prosentin vähennys vuoden 2021 tasosta. Käytännössä tämä tarkoittaisi keskimäärin 11 grammaa kilometrillä.
Esitetty malli jättäisi polttomoottorille jonkinlaisen roolin myös vuoden 2035 jälkeen. Arvion mukaan 27–29 prosentissa uusista ensirekisteröinneistä voisi silloin yhä olla polttomoottori. Ratkaisun yksityiskohdat ovat kuitenkin yhä poliittisesti auki, eikä lykkäys muuta vielä voimassa olevaa sääntelyä.
Yritysautot ovat toinen suuri kiistakohta
Autopakettiin liittyy myös yritysautokantojen sähköistyminen. Keskustelussa on ollut jäsenmaakohtaisia tavoitteita suurten yritysten autokalustoille, mutta tavoitetasot ja toteutustapa jakavat puolueita.
Erityisen herkkä kysymys on se, pitäisikö jäsenmaiden lopettaa fossiilisia käyttövoimia hyödyntävien työsuhdeautojen vero- ja rahoitusedut jo ennen seuraavaa vuosikymmentä. Samalla osa parlamentista haluaa nostaa yritysautojen nollapäästöisten mallien osuutta komission alustavia suunnitelmia korkeammaksi.
Suomessa yritysautojen verotus ja autokannan uusiutuminen vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka nopeasti uudet käyttövoimat leviävät myös käytettyjen autojen markkinoille. EU-tason päätös ei sellaisenaan määräisi Suomen veromallia, mutta se voisi ohjata kansallisia ratkaisuja ja valmistajien mallitarjontaa.
Epävarmuus jatkuu tehtailla ja autokaupassa
Autovalmistajille ongelma on ennen kaikkea aikataulu. Voimalinjojen, akkuketjujen ja tuotantolaitosten investointipäätöksiä tehdään vuosia ennen kuin auto saapuu myyntiin. Jos vuoden 2035 sääntöjen lopullinen muoto jää pitkäksi aikaa avoimeksi, on yhtiöiden vaikeampi päättää, kuinka paljon kapasiteettia kannattaa varata täyssähköautoille, hybrideille ja polttomoottorimalleille.
Viiveen käytännön vaikutukset tiivistyvät kolmeen asiaan:
- valmistajat joutuvat pitämään useampia voimalinjavaihtoehtoja mukana suunnittelussa pidempään;
- yritysautojen sähköistymistä koskevien kansallisten toimien aikataulu voi jäädä odottamaan EU-linjan selkiytymistä;
- kuluttajille epävarmuus näkyy lähivuosina ennen kaikkea mallistojen, hinnoittelun ja kannustimien muuttuvina odotuksina.
Autopakettia ei siis ole haudattu, mutta sen käsittely näyttää venyvän pidemmälle kuin aiemmin odotettiin. Marraskuun täysistunto voi muodostua ratkaisevaksi vaiheeksi, jos liikennevaliokunta saa ensin koottua kompromissin vuoden 2035 päästörajasta, mahdollisista joustoista ja yritysautojen sähköistymisen tavoitteista.
Lue myös: EU:n paikallisuusvaatimusten vaikutuksista
Lisätietoa: Autopakettia koskevan valiokuntaäänestyksen lykkäys | Taustaa yritysautojen sähköistämistavoitteista
Tietolähteet
electrive: EU Transport Committee postpones ‘Auto Package’ vote, 2026-10-02.
electrive: EU’s auto package: even higher electric quota for company cars?, 2026-06-05.
Artikkeli on luotu tekoälyavusteisesti toimituksellisten ohjeiden ja tarkistettujen lähteiden pohjalta.