Tekoäly on yhä vahvemmin läsnä suomalaisessa arjessa niin töissä kuin kotona. Monet meistä ovat jo huomaamatta omaksuneet tekoälyn osaksi päivittäisiä rutiinejaan. Esimerkiksi tekstinmuokkausta ja kirjoittamista helpottavat työkalut ovat arkipäivää, ja chatbotit asiakaspalvelussa notkeuttavat vuorovaikutusta.
Yritykset hyödyntävät tekoälyä yhä useammin automatisoidakseen rutiineja ja parantaakseen tuottavuutta. Keväällä 2024 jo 24 % suomalaisista yrityksistä käytti tekoälyteknologioita, ja suuri osa näistä yrityksistä toimii tiedon- ja viestinnän alalla. Tämä korostaa, että tekoäly on jo yhteiskunnassa relevantti ja arkea helpottava voima.
Tekoälyllä on merkittävä vaikutus myös julkisiin palveluihin. Esimerkiksi opetus, terveydenhuolto ja liikenne hyötyvät jo nyt älykkäistä sovelluksista, ja tulevaisuudessa vaikutus vain kasvaa. Näin ollen aiheen tarkastelu – mitä jo on saatavilla, miten Suomi vertautuu Eurooppaan ja globaalisti, ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan – on erittäin ajankohtainen.
Mitä jo on, ja mikä oli ehkä ensimmäinen
Tekoälyn arkipäiväistyminen on edennyt nopeasti, mutta sen historia ulottuu pidemmälle. Ensimmäiset tekoälyn aallot perustuivat ohjelmoituihin sääntöihin, kuten reittisuunnitteluun, joka juontaa juurensa jopa 1960-luvulle. Nykyään monissa laitteissa, hakukoneissa, puhelimissa ja vaikkapa robotti-imureissa toimii tekoälyä, joka auttaa tekemään arjesta sujuvampaa.
Kun puhutaan tekoälysovelluksista, mukaan mahtuvat esimerkiksi ChatGPT, Google Gemini, Microsoft Copilot ja Claude—tekstipohjaiset juttelu- ja tuottotyökalut, jotka tekevät ideoinnista ja kirjoittamisesta helposti saavutettavaa .
Mikä on sinun suosikki tekoäly sovellus?
Listaus: esimerkkejä arkipäivän tekoälysovelluksista
- ChatGPT – monipuolinen tekstin luoja ja keskustelukumppani
- Google Gemini – tekoälyavustin Googlen ekosysteemissä
- Microsoft Copilot – apuna Office-työkaluissa ja datan käsittelyssä
- Claude – vaihtoehtoinen kielimalli keskusteluille
- Grammarly – kielenhuoltoapuri tekoälyllä
- Fireflies.ai – kokousmuistiinpanojasi luova assistentti
Näillä työkaluilla arjen huolet kevenevät ja ideointi, työ ja opiskelu sujuvat tehokkaammin ja sujuvammin.
Tekoäly ja autoteollisuus
Autoteollisuus on yksi niistä sektoreista, joissa tekoäly on tähän mennessä ehkä konkreettisinta. Älykkäät turvallisuusjärjestelmät, reaaliaikainen analytiikka ja itsenäisesti toimivat ajoneuvot ovat esillä. Vaikka täysin autonomiset autot ovat vielä kehitysvaiheessa, tekoälyt perustuvat pääasiassa reaaliaikaiseen analytiikkaan, joka automatisoi toimintoja: hätäjarrutus, kaistavahdit ja adaptiivinen vakionopeudensäädin ovat jo nykyteknologiaa.
Suomessa autoteollisuus hyödyntää tekoälyä entistä laajemmin. Esimerkiksi mobiilialustojen, turvallisuusjärjestelmien ja logistiikan kehittäminen nojaa analytiikkaan ja dataan, tukien automaatiota. Tulevaisuudessa voimme odottaa entistä älykkäämpiä liikennejärjestelmiä ja ajoneuvoja, jotka kommunikoivat ympäristönsä kanssa reaaliajassa.
Ketkä käyttävät Suomessa
Tekoälyn käyttöönotto yleistyy yrityksissä ja organisaatioissa. Keväällä 2024 noin 24 % yrityksistä hyödynsi tekoälyä. Yritykset, joilla on vähintään 100 työntekijää, käyttivät tekoäly-teknologiaa peräti 57 % tapauksissa.
Tämä osoittaa, että tekoäly ei ole enää vain suurten yhtiöiden juttu, vaan myös middle-market -yritykset ottavat sen osaksi toimintaa.
Lisäksi suomalaiset startup- ja pk-yritykset ovat aktiivisia tekoälyinnovaatioiden kehittäjiä kansainväliseenkin käyttöön. Myös julkinen sektori testaa ja ottaa käyttöön tekoälyratkaisuja—kansalaisten dataa hyödyntäen, mutta eettisesti ja vastuullisesti.
Miten Suomi vrt Eurooppa ja maailma sovellusten käytössä
Vertailussa Suomi ja koko EU näyttävät vahvoja lukuja. Tilastojen mukaan suomalaisista yrityksistä 16 % käyttää tekoälyä, kun EU keskimäärin on 8 %. Tämä kertoo johtavasta asemasta digitalisaation ja tekoälyn omaksumisessa.
Myös opetussektorissa Suomi on edelläkävijä: oppimisalusta ViLLE, joka käyttää tekoälyä, on käytössä arviolta noin puolessa peruskouluista ja yliopistoissa ja saanut UNESCO-palkinnon. Lisäksi tekoaly-strategiat, kuten AuroraAI julkisissa palveluissa, tekevät Suomesta malliesimerkin digitalisaation ja tekoälyn yhdistämisessä.
Miten tulevaisuus
Tulevaisuudessa tekoäly tulee syventymään entistä vahvemmin arkeen ja yhteiskuntaan. Suomi uskoo tekoälyn tuovan jopa 8 % vuotuisen BKT‑kasvun ja tuovan 20 miljardia euroa lisäarvoa vuoteen 2023 mennessä Vaikka tuo ajankohta on nyt jo menneisyydessä, ennuste kertoo tavoitteista ja kehityksen suunnasta.
Tulevaisuuden skenaariot sisältävät ennakointikykyänsä kehittäviä terveystoimia, opetuksen personointia, älykkäitä liikenneverkkoja ja automatisoituja palveluita. Kansalaisilla tulee olla valta omiin tietoihinsa, ja tekoälyn eettinen käyttö on keskeistä koko kehityksessä